sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Ensimmäinen adventtisunnuntai.

Taivaallinen Isä puhuu Pyhän Tridentiinisen uhripäästäisestä messusta Pius V:n mukaan Mellatzin kappelissa lähettiläänsä ja tyttärensä Annan kautta.

Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Amen. Tänä päivänä meillä on ensimmäinen adventtisunnuntai. Suuressa hengellisyydessä ja kunnioituksella juhlitimme tätä pyhä uhripäästäistä messua. Enkelit tulivat tähän kappeliin Mellatzissa jo ruusukkeiden aikana. Marian alttari oli kirkkaasti valaistu, mutta erityisesti uhrialttari kolminaisuuden symbolilla tabernakkelin yläpuolella. Kaikki pyhät kuvat, erityisesti Kristuksen patsaan poltava sydän ja Armollinen Jeesus olivat erittäin kirkkaita, samoin kaikki kuvat Marian alttarissa, erityisesti Pieni Jeesus ja Rakkauden Pieni Kuningas sekä Pyhä Arkki-Enkeli Mikael, joka halusi torjua kaiken pahan meiltä miekallaan, jota hän iski taivaassa neljän suunnan. Myös Heroldsbachin Ruusukuningatar ja Voiton Äiti ja Kuninkaatar olivat loistavissa valossa.

Taivaallinen Isä puhuu tänään: Minä, Taivaallinen Isä, puhun nyt tässä hetkessä lähettilääni ja tyttäreni Annan kautta, joka on täysin tahtoni alaisena ja toistaa vain sanoja, jotka tulevat minulta.

Rakkaat pieni lauma, rakkaat seuraajat, rakkaat lapset ja pyliimit läheltä ja kaukaa, pieni valo palaa. Tämä adventin ensimmäinen valo on sytytetty teidän sydämenneen, kuten tämä symbolinen adventtiseppele kertoo. Tämän valon kirkkaus kasvaa viikosta toiseen, koska se loistaa sinulle ja monille, jotka tulevat tietoisiksi Jeesuksen Kristuksen syntymästä Neitsyt Marian kautta, joka on kuolematon.

Rakkaat lapseni, odotteko te myös tätä juhlapäivää, tähän joulua? Ei se ole erikoista sinulle, että voitte pimennyttä valoa sydämenneen?

Rakkaat papinpojat, kutsun taas sytyttämään valon teidän sydämmenne. Minä, Taivaallinen Isä, haluan, että tunteeette katumuksen. Se tulee olemaan tahtonneen liikkumaan takaisinpäin, koska minun pieni sieluni katuu on kärsinyt sinulle ja vielä kärsii nämä adventtipäivät. Rakkaat papinpojat, ettekö halua tätä valoa? Päästetkään valo loistamaan sydämenneen. Se pitäisi liikuttaa ihmisiä halukkuudeksi kääntyä takaisinpäin.

Te olette sytyttäneet valon tänään ja päästäköt sen palavan kirkkaammin. Valoon, Jeesukseen Kristukseen, pitäisi kasvaa laajemmaksi teidän sydämenneissä. Liekit pitäisivät polttaa suuremmiksi. Minä, Jeesus Kristus Kolminaisuudessa, olen sytyttänyt tämän valon Isänsä Taivaallisen kautta. Odotan teidän tahtonneen kantaa minua, Jeesusta Kristusta, sydämenneissäsi. Enkö tullut lunastamaan teitä? Enkö luvannut teille tätä pelastustani tulolleni pyhimmällä joulupäivänä? Enkö muuttunut ihmiseksi teidän vuoksi, pieneksi lapseksi, joka makaa lapsiin ja haluaa niskaltansa vastaan ottaa sydämenne. Jopa pienenä lapsekseni haluan sylkeä teitä. Katso minua. Katso humiliani. Humila sydämenneissäsi on niin tärkeää. Jos teistä tulee ylpeyden omistajia, paha saattaa siepata teidät ja ei päästä teitä käännyttämään takaisin. Hän sallii sitä silloin eivätkä. Muttei te, rakkaat papinpoikani, halukaatteko myös tätä valoa syttyvän sydämenneissäsi. Tämä valo on Jeesus Kristus.

Tässä uhrialttarilla tänään ensimmäisellä adventtina te olette juhlineet tämä Pyhää Messua Tridentiinisen rieman mukaan Piuksen V:n mukaisesti. Adventtikruunu on sytytetty ja tuonut tämän valon teille. Se tulee kirkkaammaksi sydämenneissäsi näillä tulossa olevilla viikoilla. Tämä kirkastuminen tuo teidän tietoisuuteen, ymmärtämiseen että Jeesus Kristus on tie, totuus ja elämä. Te olette totuudessa. On vain yksi totuus ja se on Jeesus Kristus Kolminaisuudessa. Minä, Taivaallinen Isä, haluan olla teidän keskuudessanne tällä hetkellä. Haluan istuttaa sydämenneisiin adventtikauden rakkauden, odotuksen ja Jumalan Pojan tulemisen toivon.

Tekin odottakaatte häntä varmaan sydämmessänne, rakkaat papinpoikani, koska tämä odotus on pakollinen. Odottaa tarkoittaa heräämistä ja odotusta Herra Jeesuksen Kristuksen tulemisesta. Rakastan teitä mittaamattomasti ja haluan syntyä uudelleen sydämenneissäsi. Pieni Jeesus-lapsi kolkuttaa sydämenne ovia ja pyytää päästöään sisälle. Avatko ovi sydämenne? Teidän palavat sydämmenne tulevat syttyvät valon liekeistä.

Voitteko kuvitella elävän ilman tätä valoa? Ei, rakkaat pieni laumani. Et voi sitä kuvailla, sillä teidän valonne tehtiin kirkkaammaksi ja kirkkaammaksi joka päivä. Olette päästäneet sisään Jeesus-lapsen. Kuinka monta kertaa olette polvellut tämän Jeesus-lapsen edessä ja katsoit häntä hänen kunniaan. Kuinka usein olette kiittäneet, että Jeesuksen Kristus tuli ihmiseksi, että hän halusi antaa elämänsä teidän puolestanne, synnitteenne, heikkouksienne ja vikoissanne vuoksi. Pieni Jeesus ei ajatellut itseään, ei, vaan teitä, pelastuksenne, ja siksi hän halusi tulla ihmiseksi. Siunattu Äiti sanoi Fiatinsa: "Kyllä, olen Herran palvelija; olkoon minulle niin kuin sanot," hän sanoi enkelejän tervehdyssanomien jälkeen Pyhästä Arkki-Enkeleistä Gabrielista. Hän pohti kaikkea sydämessään ja uskoi syvästi ja läheisesti. Uskoi, että Jumalan Poika tulisi ihmiseksi, että Pyhä Henki valaisisi hänet ja antaisi hänelle Jumalan Pojan kohtuunsa. Hänet tuli ihmiseksi Jumalallisessa Hengessä. Hän ei voinut sitä kuvitella, sillä se oli teillekin ymmärrettömää, mutta Fiat jäänne Fiat: "Kyllä, olen Herran palvelija; olkoon minulle niin kuin sanot!"

Haluatteko myös kantaa tätä nökyyttä sydämessänne, että valo kasvaa joka seuraavassa adventissa? Ettekö halua olla kiitollisia siitä, että teidät on päästetty näistä modernismin kirkkoista ulos, että olette tunnistaneet oikean valon?

Anne puhuu sitä, mitä Taivaallinen Isä antaa hänelle: Tämän valon meidän on seuraava. Meidän uskoa tässä valossa, koska se on Kolminaisuus, johon me uskomme ja seuramme ja jonka ristiin haluamme kantaa - tieteen risti, rakkauden risti. Haluamme hyväksyä sen, niin kuin Taivaallinen Isä haluaa meille sitä antavan. Emme halua heittää sitä pois. Se olisi helppoa. Mutta risti palvelee pelastuksemme. Tämä on tietämys totuudessa. Totuus on meidän kannalta ratkaisevaa, ja sen vuoksi elämme ja kuolemme, koska Jeesus Kristus Kolminaisuudessa on kaikkien armojen ja lahjojen antaja tänään ensimmäisellä adventilla uhrialttarin edessä. Olemme saaneet Hänen Jumalan ja ihmisen, lihan ja veren kanssaan, ja palvelleet ja kunnioittaneet Häntä Siunatussa Ehtoollisessa Alttarissa. Meidän onnistui kokemaan jälleen tänä päivänä tällä ensimmäisellä adventtina niin suuren asian. Hän jää meidän muistiin.

Jos vain moni pappi olisi valmis valmistautumaan adventtiajaksi ja pitämään dialogia sydämessään suuren Jumalan, Kolminaisuuden, Jeesuksen Kristuksen kanssa sekä valmistautua Pyhään Tunnustukseen, jotta heidän sydäntensä olisivat valmiina tulevan Jeesuksen Kristuksen saapumista varten.

Kun tiedät, rakkaus on ratkaiseva. Rakasta pitää kasvaa. Se ei saa pysyä samana vaan se täytyy kasvattaa suuremmaksi ja tähän tarvitaan Pyhän Uhrimessun armolahja, tähän tarvitaan kaikki Seitse Sakramenttia. Ensinnäkin Syyntunnustuksen sakramenti, jotta voimme tunnustaa ja tunnustaa syntiemme Kolminaisuuden Jumalan edessä, Jeesuksen Kristuksen edessä, jotta sydämemme olisivat valmiina Hänen tulemistaan suuressa voimassa ja kunnia.

Palvokaamme Häntä ja palvelkaamme Häntä, kunniittaakaamme, ylistäkäämme ja kiitämme Häntä, koska moni ei enää usko. He eivät palvo. He eivät palvo Hänen. Hän ei ole heidän keskipisteensä, kuten Hän on meidän keskipisteemme, josta voimme vetää voimaa. Hän antaa meille jokaisessa Pyhässä Uhrimessussa Itsensä Jumaluutensa ja ihmisyytensä kanssa. Kaikki pitäisi kuulua meille. Se tulee yhdistymään hänen rakastavaan sydämeseensä. Ei se ole jotain hyvin, hyvin suurtakaan ja ymmärtämätöntä? Niin suurta on Jumalan rakkaus eikä se vähene meidän heikkouksiemme takia, koska Jeesus Kristus tietää meidän heikkoudemme ja synnimme. Hän tietää kaiken, mikä tapahtuu sydämessämme, mutta hän haluaa yhdistyä meille. Hän haluaa tulla yhdeksi meiden kanssa. Hän haluaa rakastaa meitä koko sydämellään, palava sydämellä. Katso Jeesuksen patsaan! Hän osoittaa palavaan sydämäänsä, joka on kietoutunut piikkikruunulla. Ja miten Blessed Motherin sydän näyttää? Palava ja myös kietoutunut piikkikruunun kanssa. Molemmat sydämät tulevat yhdeksi. Jeesus Kristus syntyi siitä. Hänestä tuli ihminen hänen kauttaan. Meidäänkään ei voi ymmärtää tätä, mutta me uskomme siihen, koska luotamme hänen suurta rakkauttaan, intiimiin yhdistymiseen Häneen. Myös haluamme tulla ja jäädä yhdeksi Hänen kanssa. Yli-luonnollinen on yhteydessä meidän luontomme kanssa, kun rukoilemme, kun olemme uskovaisia ja luottavia sekä liittämme itsemme Häneen päivittäisissä elämissämme.

Kiitos tästä Pyhästä Uhrimessusta. Kiitos, voimme sanoa että saimme asua tähän kunnian taloon. Taivaallinen Isä asuu tämän talon meidän kanssa. Hän antoi sen meille lahjaksi, koska se oli tarkoitus meille elää hänen talossaan. Ei hän valmistanut kaikkea meille? Kun katsoamme takaisin viimeiseen kertaan, näemme jälleen ja jälleen hänen tahtonsa ja suunnitelmansa - ei meidän suunnittelumme. Kaikki on tullut mahdolliseksi Hänen kauttaan, hänen Jumalallisen Voimansa ja Huolenpitoansa kautta. Mitään ei olisi voitu hallita ilman Häntä, sillä hän seisoi näiden työläisten vieressä ja johti heidän kätensä.

Haluaisimme kiittää häntä uudelleen kaikesta hänen rakkaudestaan, kaikesta hänelle omistautumisestaan meidän puolestamme. Olemme pieniä epätäydellisiä ja synnillisiä ihmisiä. Mutta hän armahdus meille. Kyriessä laulamme: Herra armahtakaa meitä, Kristus armahtakaa meitä! - Kyllä se on. Hän armahtaa köyhien sielujemme ja lämmittää ne, ja autuainen Emäntä valmistaa niitä niin, että hän voi tuntea itsensä hyvällä sydämessämme. Pieni kukkakasvi laittaa sinut kasvamaan, jotta Jeesus voisi taivuttaa meidän puoleksemme ehtoollisessa ja tuntea itsensä hyvällä sydämessämme. Hän yhdistää sielunsa sielumme kanssa, ihmisyydemmämme kanssa. Olemme yksi. Meissä asuu suuri Jumala. Luultavasti emmekä koskaan ymmärrä tai tulkkaa tätä ihmismielillämme, mutta se on totuus, ainoa totuus, ja sen vuoksi haluamme elää ja kuolla jos tarvitsee. Olemme tehnyt rakkauden liittonne meidän kanssa ja olemme iloisia siitä, että voimme elää sitä, että hän antaa meille jumalallisen voiman katsoa takaisin uudelleen ja uudelleen siihen, että hän on ja jää olemaan elämämme keskipiste. Rakkaus sinulle, suuri kolminaisuusjumala, ja tänään kiitämme sinua siitä, että voimme elää tässä ja olla sinun kanssa, tässä uhrialttarilla ensimmäisen adventtisunnuntaina.

Ja nyt Taivaallinen Isä siunaa meidät kaikkien enkelten ja pyhien, rakkaan Jumalan Äidin, pienen Jeesus-lapsen, Rakkautta kuninkaan kolminaisuudessa, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Amen.

Kiitos ja kunnia sinulle, suuri kolmijakoinen jumala, rakkaudesi on loputon. Luotamme sinuun ja haluamme olla sinun ikuisesti! Amen.